Yritykset haluavat yhtenäisen yritysveron Eurooppaan

Yritystalouden asiantuntijan Grant Thorntonin uusi eurooppalainen tutkimus kertoo euroalueen yritysten haluavan yhtenäisen yritysveron Eurooppaan. Tutkimus kertoo yritysten myös luottavan euroon valuuttana ja toivovan lisää taloudellista integraatiota. Suomalaisyritykset poikkeavat kuitenkin valtavirrasta: integraation lisääminen ei saa kannatusta, vaan esimerkiksi yritysverosta haluttaisiin päättää kansallisesti. Tuki yhteisvaluutalle kuitenkin on suurta suomalaisyritystenkin parissa.

Grant Thorntonin vuosittainen Future of Europe-tutkimus luotaa eurooppalaisten yritysten tulevaisuuden näkemyksiä ja käsityksiä eurooppalaisesta liiketoimintaympäristöstä. Tämän vuoden tutkimuksen päätuloksena voidaan pitää merkittävää tukea yritysveron yhtenäistämiselle Euroopassa: 53 prosenttia euroalueen maiden yrityksistä haluaisi yhtenäisen yritysveron.

Maakohtaiset erot olivat kuitenkin huomattavia. Siinä missä italialaisista yrityksistä 70 prosenttia kannatti yhtenäistä yritysveroa, vain 6 prosenttia irlantilaisista yrityksistä kannatti sitä. Kannatus yhtenäiselle verolle oli korkealla myös Espanjassa, Ranskassa ja Kreikassa, vähäistä kannatus puolestaan oli Virossa, Alankomaissa ja Liettuassa.

–Voidaan yleistäen sanoa, että matalan yritysverotuksen maissa yhtenäinen vero sai vähemmän tukea, kun taas perinteisissä korkean yritysveron maissa yhtenäinen vero sai enemmän tukea. Toisaalta esimerkiksi korkean verotuksen Saksassa kannatus ei ollut kovin korkea, kommentoi tulosta Suomen Grant Thorntonin hallituksen puheenjohtaja Joakim Rehn.

Euroyritykset haluaisivat lisää taloudellista integraatiota eikä brexit enää pelota

Tutkimustuloksissa nousi myös esiin, että 62,8 prosenttia euroalueen yrityksistä haluaisi lisätä taloudellista integraatiota Euroopassa. Integraation lisäämisen kannalla ollaan erityisesti Irlannissa (78% yrityksistä haluaisi lisätä taloudellista integraatiota), Maltalla (71%), Liettuassa (68%) ja Saksassa (67%). Vähiten kannatusta taloudellisen integraation lisääminen saa Kreikassa (46%) ja Suomessa (50%). Poliittisen integraation lisääminen sai kaikissa muissa maissa paitsi Italiassa vähemmän kannatusta kuin taloudellisen integraation lisääminen.

Mielenkiintoinen muutos on tapahtunut myös suhtautumisessa brexitiin. Euroalueen yritykset eivät usko brexitin uhkaavan unionin olemassaoloa: vain 7,8 prosenttia euroalueen yrityksistä uskoo unionin hajoavan brexitin myötä, siinä missä 25,4 prosenttia ei usko brexitin aiheuttavan merkittäviä muutoksia. Viime vuonna 79 prosenttia yrityksistä uskoi brexitin tuovan negatiivisia vaikutuksia.

–Voidaan sanoa, että brexit ei enää pelota eurooppalaisia yrityksiä. Lisäksi integraation lisäämiseen suhtauduttiin yleisesti ottaen varsin myönteisesti. Poikkeuksia tästä yleiseurooppalaisesta linjasta ovat vain Suomi ja Kreikka. Toisaalta näissä ja muissakin maissa yhteisvaluutta euron kannatus on erittäin vakaa ja lähellä eurooppalaista keskiarvoa, jossa 92 prosenttia yrityksistä haluaa maansa pysyvän eurossa, Rehn sanoo.

Suomalaisyritykset poikkeavat yleiseurooppalaisesta näkemyksestä, mutta suunta on Eurooppaan

Suomalaisyritykset suhtautuvat tutkimuksen mukaan muuta Eurooppaa kriittisemmin integraation syventämiseen, mutta toisaalta asenneilmasto muuttuu eurooppalaisempaan suuntaan. Viime vuonna joka viides suomalaisyritys kannatti euroeroa, mutta tänä vuonna vain kaksi prosenttia. Integraation syventämistä vastusti viime vuonna 56 prosenttia suomalaisyrityksistä, mutta tänä vuonna vain 30 prosenttia.

–Eurokriittisyydessä koettiin suomalaisyrityksissä selvä piikki viime vuonna. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, ja vaikka suomalaisyritysten näkemys edelleen poikkeaa merkittävästi yleisestä eurooppalaisesta linjasta integraation suhteen, on esimerkiksi yhteisvaluutan vankka kannatus, 96 prosenttia, merkki suomalaisten yritysten asenteiden muutoksesta kohti yleistä eurooppalaista linjaa, Rehn sanoo.

Lisätietoja:

Joakim Rehn, hallituksen puheenjohtaja

P : 0400 443 055

S : joakim.rehn@fi.gt.com