Kansainväliset verohankkeet ja digitalisaatio vaikuttavat yritysverotukseen

Hankkeen johdosta kansainvälisessä verotuksessa on lisätty veronkierron vastaisia toimenpiteitä. Myös Suomi on hyväksynyt monenkeskisen yleissopimuksen, joka tuli voimaan viime kesänä ja muuttaa Suomen solmimia verosopimuksia. Samalla on pyritty kehittämään kansainvälisten veroriitojen ratkaisumekanismeja.

OECD:n BEPS-hanke vaikuttaa myös kotimaiseen yritysverotukseen. Hankkeeseen pohjautuva EU:n veronkiertodirektiivi on muun muassa kiristänyt suomalaisten yritysten oikeutta vähentää lainojen korkoja verotuksessa. Veronkiertodirektiivin viimeinen vaihe sisällytetään Suomen lainsäädäntöön tämän vuoden loppuun mennessä, kun maastapoistumisverotusta ja hybridijärjestelyiden verotusta koskevat säännökset tulevat voimaan. Sääntelyn vaikutukset näkyvät viimeistään ensi vuosikymmenellä.

Myös yritystoiminnan digitalisoituminen aiheuttaa muutospainetta kansainväliseen verotukseen. Suurten digitaalisia palveluita tuottavien kansainvälisten yritysten matala verotus on johtanut digiverohankkeisiin niin EU:n tasolla kuin yksittäisissä valtioissa. OECD esitteli lokakuussa ehdotuksensa kansainvälistä verotusta ja siirtohinnoittelua koskevien sääntöjen muuttamisesta siten, että yritykset maksaisivat jatkossa enemmän tuloveroa niihin valtioihin, joissa niiden tuotteita kulutetaan. Säännöt on tarkoitus viimeistellä ja hyväksyä vuoden 2020 aikana.

Digitalisaatio vaikuttaa myös verotusmenettelyihin. Suomessa vuoden 2019 alussa käyttöön otettu tulorekisteri on ensimmäinen askel kohti reaaliaikaisempaa verotusta. Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa halutaan edistää hallinnon ja koko yhteiskunnan digitalisaatiota sekä reaaliaikaista taloutta. Veroraportoinnin reaaliaikaistumisen myötä toimijoille on odotettavissa lisää muutoksia verojen ilmoittamiseen. Verohallinto linjasi jo keväällä pyrkimyksensä tehdä yhteistyötä erilaisten liiketoiminta-alustojen kanssa, jotta verotuksesta tulisi mahdollisimman reaaliaikaista. Käytännössä Verohallinnon tarkoituksena on saada yritysten sähköinen taloustieto kulkemaan suoraan Verohallinnolle ilman erillistä ilmoittamista. Yritysten näkökulmasta on tärkeää toteuttaa menettelymuutokset kokonaisuutena siten, että niistä aiheutuu toimijoille mahdollisimman vähän kertaluonteisia kuluja ja muita hallinnollisia kustannuksia.

Blogitekstin on kirjoittanut Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.