Keskisuurten yritysten joukossa odotuksia paremmasta

Miltä tällä hetkellä näyttää mid-market kenttä globaalisti Grant Thorntonin silmin?

Yritysjohtajat globaalisti näkevät tulevaisuuden valoisana useista epävarmuustekijöistä huolimatta. Grant Thorntonin kansainvälisen IBR-tutkimuksen tulosten perusteella 62 prosenttia keskikokoisten yritysten (mid-market) johtajista odottaa yritystensä kannattavuuden paranevan seuraavan 12 kuukauden aikana.

Optimismi on kasvanut siitä huolimatta, että makrotalouden ennusteet odottavat globaalin bkt-kasvun pysyvän alle historiallisten keskiarvojen. Nyky-ympäristöön ja ennusteisiin luo tällä hetkellä epävarmuutta muun muassa tavoitteita korkeampi inflaatiotaso, korkoympäristö, globaalit konfliktit ja ennätyksellinen määrä poliittisia vaaleja eri puolilla maapalloa. 

Tutkimuksemme perusteella odotukset paremmasta kannattavuudesta ja myyntihintojen kehityksestä heijastuvat kansainvälisesti siihen, että yritykset uskaltavat investoida. 66% kyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo investoida informaatioteknologiaan ja 55% tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Mitkä ovat kotimaisten yritysten näkymät?   

Kotimaisten yritysten näkymät ovat kaksijakoiset. Talouden epävarmuustekijät, korkeat korot sekä kustannustaso ovat tehneet toimintaympäristöstä haasteellisen monille. Toisaalta löytyy myös monia, joilla menee hyvin, kasvuhaluja löytyy ja useat yritykset ovat myös investoineet uuteen teknologiaan. Monet kotimaiset yritykset toimivat vientivetoisilla aloilla, joille Suomen kotimarkkinat ovat rajalliset. Kasvua on haettava ulkomaisilta vientimarkkinoilta, ja näin ollen kansainvälisen tutkimuksemme mukainen globaali optimismin kasvu voi olla hyvä merkki kotimaisille yrityksillemme. 

Oman näkemykseni mukaan yksi keskeisiä asioita tuleville vuosille suomalaisen yrityskentän ja talouden osalta olisi, että yritykset voisivat kasvaa nykyistä suuremmiksi kotimaisessa omistuksessa suomalaisina yrityksinä. Nyt meillä on Suomessa muutamia isoja yrityksiä ja valtava joukko mikroyrityksiä. Olisi tosi hienoa, jos tulevaisuudessa meillä olisi leveällä rintamalla nykyistä isompia kotimaisomisteisia keskisuuria ja isohkoja yrityksiä, jotka toimisivat suuremmassa roolissa kotimaisen talouden moottorina. Kotimaisten yritysten kasvun mahdollistamiseksi:

• yrityksille tulee olla tarjolla kotimaista rahoitusta, jolla kasvaa
• meidän tulee houkutella osaavaa työvoimaa Suomeen
• tänne pitää olla helppoa investoida
• verotuksen tulee olla yritysten ja omistajien näkökulmasta ennakoitavaa ja järkevää.    

Uutisointi maalaa toisinaan turhan synkkää kuvaa koko taloudesta 

Kotimaisten yritysten näkymistä puhuttaessa tekee samalla mieli puhua talousuutisoinnista, ja sen ympärillä käytävästä julkisesta keskustelusta. Toisinaan uutisoidaan mielestäni turhankin negatiivisesti ikään kuin olisimme keskellä syvintä lamaa, vaikka todellisuudessa kyse olisikin suhdannekuopasta tai talouden maltillisesta supistumisesta. Välillä julkisessa keskustelussa tuntuu myös hämärtyvän se, puhutaanko asioista pitkällä vai lyhyellä aikavälillä. 

On mielestäni kuitenkin selvää, että esimerkiksi valtion velkaantuminen pitää saada kuriin, eikä ole tervettä kuluttaa enemmän kuin tienaamme ja rahoittaa tätä vajetta velalla. 

Toimialoista rakennusala on aidosti tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa uudisrakentamisen hyytymisen myötä. Rakennusalalla on juuri Suomessa iso merkitys taloudelliseen aktiviteettiin kokonaisuutena, ja alan vaikeuksista tuleekin helposti median kestoaihe. Silloin helposti unohtuu, että meillä on myös toimialoja ja yrityksiä, jotka pärjäävät hyvin tai jopa erinomaisesti suhdannevaihteluista huolimatta ja syklien yli. Kun ostovoima paranee ja rakennuskustannusten nousu pysähtyy, tulee myös rakennusala taas ajan mittaan näkemään vahvaa kysyntää patoutuneen kysynnän, väestökehityksen ja kaupungistumisen myötä. 

Negatiiviset talousuutiset heijastuvat negatiivisesti kuluttajien luottamukseen ja sitä kautta taas niihin yrityksiin, jotka myyvät tuotteita ja palveluja kuluttajille. Psykologialla on merkittävä vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen, ja synkät talousuutiset tuppaavat pitämään myös niiden kuluttajien kukkaronnyörit kiinni, joilla oikeasti olisi varaa ostaa yrityksiltämme tuotteita ja palveluita. Liekö sitten klikkiotsikoinnila, johon mielestäni varteenotettavatkin mediat ovat ajoittain lähteneet mukaan viime vuosina, oma osuutensa asiassa.     

Suomessakin on syytä optimismiin    

Useampi asia puhuu sen puolesta, että suhdannekuopan pohja on tältä erää saavutettu, ja nyt suunta on pikkuhiljaa ylöspäin. Bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja on odotettavissa, että talous elpyy tämän ja ensi vuoden aikana.  Inflaation talttumisen myötä kuluttajien ostovoima paranee, korkojen nostot ovat tasaantuneet, ja nyt markkinoilla odotetaan jo kovasti keskuspankkien ohjauskorkojen laskua, mikä parantaa asuntovelallisten ostovoimaa aikanaan korontarkistusten kautta. 

Alkuvuodesta myös teollisuuden puolelta on saatu hyviä signaaleja, ja kehitys olisi ollut vielä astetta parempi ilman maaliskuussa toteutettuja (valitettavia) lakkoja. Yrityskauppamarkkina on ollut tahmea vuonna 2023 ja osittain vielä alkuvuonna 2024, mutta silläkin saralla odotetaan aktiviteetin vilkastuvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja kasvun voimistuvan edelleen 2025. 

Myös oma yritysjärjestelytiimimme on kiireinen tämän tekstin kirjoitushetkellä. Paraikaa toteutetaan monia järjestelyjä, joita on neuvoteltu jo jonkin aikaa. Myyjät ja ostajat tuntuvat taas löytävänsä toisensa! Samalla listautumismarkkina on käytännössä ollut viime aikoina kiinni, mutta silläkin saralla odotetaan piristymistä. Suomessa on itse asiassa isompikin joukko yrityksiä, jotka ovat potentiaalisia listautujia, kun hetki on taas otollinen.   

Mitkä asiat puhuttavat yrityksissä juuri nyt?

Kilpailuedun osalta yhtenä yhteisenä asiana mieleen tulee vastuullisuus. Tulevaisuudessa vastuullisuusasioiden on syytä olla kunnossa, jos haluaa olla vetovoimainen työnantaja ja mielenkiintoinen kohde sijoittajille sekä rahoittajille. Kilpailukyvyn näkökulmasta keskisuurten yritysten ei kannata odottaa, että pakottava vastuullisuuslainsäädäntö ulottuu myös heihin, vaan jo nyt tarttua toimeen selvittämällä, mikä on heille olennaista vastuullisuuden näkökulmasta ja kehittää omia mittaristoja tämän pohjalta. 

Perushygienian ja hyvän riskienhallinnan puolelta voi nostaa tietoturva-asiat, koska tällä hetkellä yritykset kohtaavat jatkuvasti monimutkaisia ja nopeasti kehittyviä kyberuhkia. Myös Grant Thorntonilla olemme viime aikoina panostaneet omaan palvelutarjontaamme tällä saralla.

_{International Business Report}

^{Grant Thornton International Business Report (IBR) on kansainvälinen tutkimus, jossa selvitetään vuosittain yli 10.000 keskisuuren yrityksen näkemyksiä ja odotuksia 28 maasta. Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1992 alkaen.}

^{Uusimman raportin löydöt perustuvat noin 5 000 haastatteluun, jotka on toteutettu alkuvuodesta 2024. Tutkimusta varten haastateltiin yritysten toimitusjohtajia, hallitusten puheenjohtajia ja muita ylimmän johdon päätöksentekijöitä kaikilta teollisuuden aloilta.}