Kestävyysraportointiturbulenssia Euroopassa – Ajaako Omnibus CSRD:n yli?

Muutosehdotukset ovat tosiaan vasta käsittelyvaiheessa, eivätkä ne ole vielä voimassa! Omnibus-paketti on vasta komission ehdotus, eli se pitää käsitellä ja muutosehdotuksia tullee matkan varrella vastaan vielä useita. Ehdotetut säädökset etenevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäviksi ja hyväksyttäviksi. Direktiivimuutokset tulevat voimaan vasta, kun lainsäätäjät ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen ehdotusten sisällöstä.

Suomessa kestävyysraportointia koskeva EU-sääntely on jo sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön (kirjanpitolaki, osakeyhtiölaki, tilintarkastuslaki), ja näitä lakeja sovelletaan, kunnes eduskunta on tehnyt päätöksen mahdollisista muutoksista.

Yrityksille Omnibus-paketti tarkoittaa epävarmuutta ja tarvetta seurata sääntelykehitystä aktiivisesti.

Omnibus ja sen vaikutukset sääntelyyn

Omnibus-paketin vaikutukset kohdistuvat erityisesti seuraaviin sääntelyalueisiin:

CSRD:n muutokset

• Soveltamisalan kaventaminen: CSRD koskisi jatkossa vain suuria yrityksiä, joilla on vähintään 1000 työntekijää sekä yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 25 miljoonan euron tase.
• Arvoketjun raportointivelvoitteiden keventäminen: Yritykset, jotka eivät enää kuuluisi CSRD:n soveltamisalaan, voisivat rajoittaa niiden yritysten tietopyyntöjä, jotka edelleen kuuluvat raportointivelvollisuuden piiriin. Näiltä yrityksiltä voitaisiin jatkossa vaatia vain pk-yrityksille suunnatun vapaaehtoisen standardin (VSME) mukaisia tietoja, jotka ovat huomattavasti kevyempiä kuin koko Euroopan kestävyysraportointistandardin (ESRS) mukaiset vaatimukset.
• Raportointivelvoitteen lykkäys: Alun perin vuoden 2026 tai 2027 aikana CSRD:n mukaiseen raportointiin velvoitetut yritykset saisivat kaksi lisävuotta ennen raportointivaatimusten voimaantuloa. Tämä tarkoittaa, että toisen ja kolmannen vaiheen raportointivelvollisten yritysten raportointi siirtyisi vuosille 2028 ja 2029, mikä antaa yrityksille enemmän aikaa valmistautua uusien raportointistandardien käyttöönottoon.
• Toimialakohtaisten standardien ja varmennusvaatimusten muutokset: Omnibus poistaisi Euroopan komission mahdollisuuden ottaa käyttöön toimialakohtaisia kestävyysraportointistandardeja, mikä tarkoittaa, että yrityksillä ei olisi velvollisuutta noudattaa erityisiä, alakohtaisia raportointikriteereitä. Lisäksi Omnibus poistaisi mahdollisuuden siirtyä rajoitetusta varmennuksesta (limited assurance) laajempaan varmennukseen (reasonable assurance), mikä keventäisi yritysten raportointitaakkaa ja varmennuskustannuksia.
   

EU-taksonomian muutokset

• Soveltamisalan kaventaminen: Vain suurimmat yritykset (yli 1000 työntekijää ja yli 450 miljoonan liikevaihto) olisivat velvoitettuja raportoimaan EU-taksonomian mukaisesti. Tämä rajaus olisi yhdenmukainen yritysten kestävän toiminnan huolellisuusvelvoitteita (CSDDD) koskevan sääntelyn kanssa.
• Osittaisen taksonomiaan mukauttamisen mahdollistaminen: Yritykset voisivat raportoida myös osittain taksonomiaan mukautuvista toiminnoista.
• Taloudellinen olennaisuuteen raja: Omnibus ehdottaa taloudellisen olennaisuuden raja-arvon käyttöönottoa EU-taksonomiaraportoinnissa, mikä tarkoittaa, että yritysten olisi raportoitava vain olennaisista taloudellisista vaikutuksista. 
• Raportointimallien yksinkertaistaminen: Pakollisten raportointimallien määrää vähennettäisiin ja jäljelle jääviä malleja yksinkertaistettaisiin karsimalla niistä vaadittavien tietopisteiden (datapoints) määrää.
• DNSH-kriteerien yksinkertaistaminen: Do No Significant Harm (DNSH) eli ei merkittävää haittaa -periaatteen kriteereitä kevennettäisiin erityisesti saastumisen ehkäisyn ja hallinnan osalta. Tavoitteena olisi lopulta yksinkertaistaa kaikkia DNSH-kriteerejä.
   

CSDDD:n muutokset

• Voimaantulon lykkäys: Direktiivin siirtymäaikaa esitetään pidennettäväksi. Voimaantulo siirtyisi 26. heinäkuuta 2027 saakka, ja ensimmäinen soveltamisvaihe alkaisi vasta 26. heinäkuuta 2028.
• Raportointivaatimusten keventäminen: Due diligence -velvoitteet rajattaisiin ensisijaisesti suoriin liikekumppaneihin. Velvoitteet ulottuisivat epäsuoriin kumppaneihin vain silloin, kun on olemassa perusteltua tietoa, joka viittaa haitallisten vaikutusten mahdollisuuteen. Lisäksi säännöllisten arviointien väliä pidennettäisiin kahdesta vuodesta viiteen vuoteen, mutta ad hoc -päivityksiä vaadittaisiin, jos arviointien ajantasaisuus kyseenalaistuu.
• Pk-yritysten tietopyyntöjen rajoittaminen: Suuryritykset voisivat pyytää pk-yrityksiltä vain CSRD VSME -standardin mukaisia tietoja, mikä vähentäisi pienten ja keskisuurten yritysten raportointitaakkaa suuryritysten arvoketjuissa.
• Muut muutokset: Direktiiviin esitetään myös muita tarkennuksia, kuten due diligence -vaatimusten harmonisointi EU:n tasolla, siirtymäsuunnitelmien ilmastotoimien linjaaminen CSRD:n kanssa sekä EU:n yhdenmukaisten siviilioikeudellisten vastuuehtojen poistaminen. Lisäksi arvioidaan, tulisiko rahoituspalvelut sisällyttää CSDDD:n soveltamisalaan.

Tämä ei ole kattava luettelo lakikokonaisuuteen sisältyvistä muutoksista. Yksityiskohtaisemmat tiedot löydät EU:n Omnibus-tiedotteesta. 

Miksi ESG-raportointia kannattaa edelleen kehittää?

Tässä muuttuvassa tilanteessa yrityksillä saattaa herätä kysymys, onko valmistautumisen jatkaminen tarpeellista. On hyvä huomioida, että sääntelykehitys voi vielä muuttua ja vastuullisuusodotukset liiketoiminnassa ovat laajempia kuin pelkkä lainsäädännön vaatimusten täyttäminen.

Ohessa joitakin huomioita siitä miksi ESG-raportointiin panostamista ei kuitenkaan kannata laittaa tauolle. 

1.     Kilpailuetu ja läpinäkyvyys
Vaikka osa yrityksistä vapautuisi CSRD:n raportointivelvoitteesta, asiakkaat, sijoittajat ja rahoittajat odottavat yhä ESG-tietoja. Yritykset, jotka jatkavat kestävyyden huomioimista strategisesti, ovat houkuttelevampia yhteistyökumppaneina ja investointikohteina. 

2.     Valmius tuleviin sääntelymuutoksiin
EU:n kestävyyssääntely kehittyy jatkuvasti, ja vaikka nykyinen ehdotus keventäisi velvoitteita, tulevat muutokset voivat tiukentaa niitä uudelleen. Ennakoiva valmistautuminen auttaa yrityksiä sopeutumaan muutoksiin hallitusti, välttäen kiireelliset ja resursseja kuluttavat uudelleenjärjestelyt.

3.     Paremmat rahoitusmahdollisuudet
Rahoitusmarkkinoilla arvostetaan yrityksiä, joilla on selkeä ja johdonmukainen ESG-strategia. Kestävyysraportointi voi helpottaa pääoman hankintaa ja avata uusia rahoituskanavia, kuten vihreitä joukkovelkakirjoja ja EU:n tukiohjelmia, jotka edellyttävät ESG-strategiaa. 

4.     Asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset
Vaikka sääntelyä kevennettäisiin, suuret yritykset ja julkiset toimijat edellyttävät edelleen ESG-tietojen toimittamista alihankkijoiltaan. Toimitusketjuissa toimivien pk-yritysten on usein raportoitava vastuullisuudestaan asiakkailleen, vaikka ne eivät suoraan kuuluisikaan CSRD:n piiriin.

5.     Kestävyys osana liiketoimintastrategiaa
ESG-tiedon kerääminen ja analysointi auttaa yrityksiä optimoimaan resurssien käyttöä, vähentämään riskejä ja rakentamaan pitkäaikaista kilpailukykyä. Energiatehokkuus ja vastuulliset hankintaketjut tuovat kustannussäästöjä ja parantavat tehokkuutta.

6.     Employer branding ja työvoiman houkutteleminen
Vastuullisesti toimivat yritykset ovat houkuttelevampia työnantajia erityisesti nuorten ammattilaisten keskuudessa. ESG:n huomioiminen auttaa rekrytoinnissa ja henkilöstön sitouttamisessa.

7.     ESG-riskit eivät ole menossa mihinkään
Ympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvät liiketoimintariskit ovat edelleen ajankohtaisia, vaikka sääntelyä kevennettäisiin. Sijoittajat, rahoittajat ja muut sidosryhmät huomioivat ESG-tekijät päätöksenteossaan, joten yritysten on hyvä varautua ja hallita näitä riskejä ennakoivasti.

Miten yrityksesi voi valmistautua?

• Jatka strategista vastuullisuustyötä: Vaikka CSRD:n soveltamisala kaventuisikin, markkinat ja sijoittajat odottavat yhä ESG-raportointia. Keskeisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaksoisolennaisuusanalyysi (DMA) ja gap-analyysi, jotka tukevat yrityksen pitkän aikavälin vastuullisuusstrategiaa.
• Valmistaudu eri skenaarioihin: Koska CSRD:n lopulliset vaatimukset voivat vielä muuttua, yrityksen kannattaa varmistaa, että se on valmis eri mahdollisiin sääntelyratkaisuihin. Aiemmin tehty vastuullisuustyö tukee strategista päätöksentekoa ja auttaa kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti.
• Pysy ajan tasalla: Sääntelyn kehitys tuo mukanaan sekä uusia vaatimuksia että mahdollisuuksia, joten yrityksen on tärkeää seurata tilannetta aktiivisesti. Ennakoiva lähestymistapa varmistaa, että tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa ajoissa. Pysy ajan tasalla uutisista ja hyödynnä alan asiantuntijoiden neuvot. Grant Thorntonin ESG-osaajat ovat valmiina tukemaan yrityksiä muuttuvassa sääntely-ympäristössä ja auttamaan kestävyyden tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Vaikka CSRD:n vaatimuksia kevennettäisiin, vastuullisuus ja kestävyys ovat jatkossakin keskeisiä liiketoiminnan menestystekijöitä. Ei kannata siis jäädä tuleen makaamaan, vaan varmistaa, että yrityksesi on valmis tulevaisuuden odotuksiin vastuullisuuden saralla.