Kestävyysteema korostuu jatkossa myös pk-sektorilla

Pohjimmiltaan koko agendassa on kyse oikeastaan vain siitä, että oltaisiin korostetusti reiluja tälle pallolle, jolla elämme sekä toisillemme ja kaikelle elolliselle täällä. Tähän mennessä tehtyyn verraten, korjausvaraa selvästikin on. Muussa tapauksessa tällaista kansanjoukkojen ja YK:n ajamaa hanketta ei olisi tarvinnut edes aloittaa.

Kestävälle tekemiselle on vuosien varrella noussut niin suuri markkinakysyntä ja poliittinen paine, ettei lainsäätäjälläkään enää ole ollut varaa jäädä kehityksestä jälkeen. Eurooppalaisessa unionissamme, sekä erikseen kansallisesti, on direktiivien, lakien ja standardien asettajat ja säätäjät pidetty aiheen ympäriltä viime vuosina todella kiireisinä. 

Valistunut arvaukseni on, että pk-sektorilla toimivat yritykset joutuvat kasvavassa määrin pohtimaan omaa suhtautumistaan asiaan. Selvää on, että kestävän tekemisen suunnittelusta, mittaamisesta ja sanoittamisesta aiheutuu kustannuksia. Ajoituksen kohdentaminen on todella haasteellista epävarmuudessa siitä, milloin markkinakysyntä eri suunnista on niin kova, ettei ole oman toiminnan jatkuvuutensa suhteen vaihtoehtona olla pois tästä ”kestävyysjunasta”. Oma kestävä tekeminen ja siitä viestiminen resonoi asiakkaisiin, henkilöstöön, nykyisiin, tuleviin sekä kaikkiin muihinkin sidosryhmiin suuruusluokalla, jota on mahdotonta tässä vaiheessa ennustaa. 

Vastuullisuusvaatimuksia lainsäädännöstä ja asiakkailta

Voimaan saatettu CSRD (Corporate Social Responsibility Directive) edellyttää suurimpien yhtiöidemme olevan riittävällä tasolla selvillä toimitusketjujensa kestävästä toiminnasta. Tämä on johtanut siihen, että pk-sektorin yhtiöt tulevat saamaan säännöllisin väliajoin vastatakseen kasvavan määrän kysymyksiä listattuna näiltä suuremmilta toimijoilta. Kokonaisvaltainen vastausvalmius näihin ”kysymyspatteristoihin” voi vaihdella kentässä paljonkin. Lisäksi esimerkiksi Saksassa saatettiin tämän vuoden alusta voimaan ”Supply Chain Act” ja lienee annettua, että tuon tyyppinen kehitys Euroopassa ja muuallakin tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Eräänkin suuremman yhtiön omistajan ja johtajan olen kuullut toteavan jo julkisesti, että ”olemme jo ajassa, jolloin toimittajia ja alihankkijoita joudutaan valitsemaan sen perusteella, kuinka kestävästi he todennetusti toimivat”. Tuo on kova väittämä, kun ajatellaan, kuinka suuren muutoksen tähän sovellettavaksi hyväksytty CSRD tulee pelikentällä aiheuttamaan. Odotan siis suurella mielenkiinnolla sitä muutosta, joka operatiivisessa toiminnassa ja raportointikentässä väistämättä tapahtuu nyt ja lähivuosina. Vaikka on ollut havaittua, että oppilaitokset ovat jo alkaneet vastaamaan tähän osaajien tarpeeseen ottamalla vastuullisuuden mukaan osaksi koulutusohjelmiaan jo hyvän aikaa sitten, voi olla, että osaavista tekijöistä, tulee olemaan pulaa vielä jonkin aikaa.