Lyhyen aikavälin kassavirtaennusteet – käytännön kysymyksiä ja vinkkejä

Moni yhtiö on poikkeuksellisten olosuhteiden takia tällä hetkellä tilanteessa, jossa voi olla tarve tehdä lyhyen aikavälin kassavirtaennuste. Tarpeet voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin:

• Käyttöpääoman rahoitustarpeiden määrittäminen
• Rahoituksen hakeminen
• Nykyisten rahoittajien ajan tasalla pitäminen
• Yhtiön lyhyen tähtäimen operatiivinen päätöksenteko
• Taloudellisen raportoinnin muuttuneet vaatimukset poikkeustilanteessa
• Toiminnan jatkuvuuden arviointi, ja tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
• Maksukykyisyystestit
• Pidemmän aikavälin ennusteiden täydentämistarpeet

Seuraavassa muutamia asiaan liittyviä käytännön kysymyksiä ja ratkaisuehdotuksia;

1. Miten pitkälle lyhyen aikavälin ennuste kannattaa ulottaa?

Vaihtelee toki tilannekohtaisesti tarpeiden mukaan, mutta mitä pidemmälle mennään ajassa eteenpäin sen enemmän ennusteen tarkkuus ja luotettavuus heikkenee. Melko yleinen jakso on 13 viikkoa, koska tämä kattaa täyden kvartaalin, jolloin useimmiten kaikki tyypilliset toistuvat operatiiviset maksut kuten vuokra, erilaiset verot ja työnantajamaksut saadaan sisällytettyä ennusteeseen. Osalla yrityksistä on joissakin näistä eristä pidempi kuin yhden kuukauden maksuväli.

2. Kannattaako käyttää päivä- vai viikkokohtaista tarkkuutta?

Päiväkohtainen ennustaminen ei välttämättä tuota riittävästi lisäarvoa suhteessa vaadittavaan työpanokseen, joten lähtökohtaisesti mallintaminen viikoittain on usein tarkoituksenmukaista. Kuitenkin jos päivittäinen likviditeetti on vakava murhe ja sen ennustaminen tuo lisäarvoa, voi seuraavan 13 viikon ennusteen lisäksi laatia päiväkohtaiset ennusteet esimerkiksi seuraavasta kahdesta viikosta.

3. Laadintaperiaatteet ja päivittäminen

Voi olla suositeltavaa muuttaa totuttua ennustamisen lähestymistapaa. Moni meistä on tottunut pidemmän aikavälin ennusteiden (esimerkiksi tilikausikohtaiset), tilinpäätösten, tai vaikkapa yritysjärjestelyjen yhteydessä tapaan, jossa lähdetään liikkeelle käyttökatteesta tai toisesta tuloslaskelman tunnusluvusta, jota sitten oikaistaan käyttöpääoman muutoksella, ja erillä joihin ei liity kassavirtaa. Tämä on toimiva lähestymistapa pidemmän aikavälin ennusteissa, mutta lyhyemmällä tähtäimellä päästään usein parempaan lopputulokseen käyttämällä suoraa ”kassaanmaksut & kassastamaksut” menetelmää.

On todennäköistä, että ennuste vaatii jatkuvaa päivittämistä, joten mikäli käytät taulukkolaskentaohjelmaa kannattaa alusta lähtien laatia se muotoon, joka mahdollistaa helpon käytännön päivittämisen. Päivitätkö esimerkiksi taulukon samat sarakkeet uudestaan vai siirrätkö ja säilytät myös alkuperäisen sisällön? Voimme suositella jälkimmäistä.

4. Mallintaminen vai tietolähteiden hyödyntäminen?

Lyhyen tähtäimen ennusteet toimivat usein parhaiten niin, että niihin kerätään muista lähteistä tiedossa olevat tulevat kassavirtatapahtumat sen sijaan että yritetään mallintaa näitä kassavirtoja laskentakaavojen ja ajureiden avulla. Esimerkiksi myyntisaamisten tulevista kassaanmaksuista ja ostovelkojen kassastamaksuista saadaan todennäköisesti luotettavampi tulos suoraan asiakas- ja toimittajareskontran tiedoista verrattuna siihen, että nämä yritetään mallintaa käyttämällä keskimääräisiin kiertoaikoihin perustuvia tunnuslukuja tai muita laskentakaavoja. Yritys- ja toimialakohtaisia poikkeuksia toki löytyy.

5. Menetelmistä

Moni yritys tekee perinteisesti tulosbudjetin (esimerkiksi seuraavalle tilikaudelle) ja seuraavina, jos ollenkaan, tulevat kassavirta- ja tase. Tämä onkin normaaliolosuhteiden liiketoiminnan suunnittelun ja seurannan näkökulmasta monessa tapauksessa perusteltua ja riittävää. Lyhyemmällä aikavälillä on usein tarkoituksenmukaisempaa lähteä liikkeelle taselähtöisesti. Suuri osa niistä kassastamaksuista jotka yritys tulee tekemään lähitulevaisuudessa, sisältyvät jo taseen osto- tai muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Näin ollen on hedelmällisempää käydä nämä valmiit taseen erät läpi ja kartoittaa mihin ajankohtaan maksut ajoittuvat, verrattuna siihen, että kustannusbudjetin avulla yrittää arvioida maksujen toteutumismäärää ja ajankohtaa lähiviikkoina.

6. Vaihteluiden ja yksittäisten erien huomiointi

Viikkotasolla ja yksityiskohtaisesti ennustettaessa on syytä ottaa huomioon ennusteen sisältämien viikkojen eroavaisuudet, asia joka usein voidaan sivuuttaa kuukausitason ennusteissa. Edellä jo todettiin, että myynnin kassaanmaksujen tarkka ajoitus kannattaa hakea reskontran tiedoista, ja suuremmat yksittäiset maksut esimerkiksi palkat, verot ja vuokrat tulee sisällyttää oikean viikon (tai päivän) kohdalle toivotun lopputuloksen aikaansaamiseksi.

7. Lyhyen aikavälin ennusteen yhteneväisyys muun raportoinnin kanssa

Viikoittaisten jaksojen päätös harvemmin osuu juuri tietyn kuukauden loppuun, minkä takia ennusteperiodi luonnostaan pääsääntöisesti poikkeaa kuukausiraportoinnin vastaavasta. Lyhyen aikavälin kassavirtaennuste on myös pääsääntöisesti tarkempi kuin normaaliolosuhteissa käytettävät ennusteet. Ennusteiden tarkkaan täsmäyttämiseen keskenään ei kannatakaan pyrkiä, mutta johdonmukaisuuden tarkastamiseksi ja myös ison kuvan näkemiseksi on kuitenkin terveellistä verrata näitä keskenään.             

Jos sinulla on kysymyksiä tai haluat saada lisää tukea ennusteiden laadintaan, muuhun raportointiin tai selvityksiin liittyen, asiantuntijamme auttavat mielellään.