Ota nämä huomioon IFRS-konversiossa

Yrityksillä voi olla monia syitä taustalla IFRS-konversion tekemisessä. Tyypillisesti IFRS-konversioiden taustalla on halu listautua tai tarve rahoitukselle uusien sijoittajien muodossa.  IFRS-standardit ovat käytössä yli 140 maassa, mukaan lukien Euroopan unionin jäsenmaat, joissa päälistattujen yritysten on noudatettava IFRS-standardeja konsolidoiduissa tilinpäätöksissä. Siksi kansainvälisen rahoituksen saaminen ja pörssilistautuminen vaativat käytännössä IFRS-standardien noudattamista.

Miten valmistautua IFRS-konversioon?

Perusteellisesti tehty IFRS-konversio on harvemmin yksinkertainen harjoitus, siksi on tärkeää valmistautua projektiin huolella. Vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” on hyvä pitää mielessä myös IFRS-konversioissa.

Ennen projektin aloittamista kannattaa laatia realistinen aikataulu projektin käynnistämisestä loppuunsaattamiseen ja kartoittaa sisäisesti, miten yhtiön nykyinen kirjanpito peilautuu IFRS-standardien suhteen.

Aikataulu voi vaihdella suurestikin riippuen yhtiön kokoluokasta ja tilinpäätöserien monimutkaisuudesta. Mikäli yhtiö on kokoluokaltaan suuri tai monimutkainen ja kirjanpidon käsittely poikkeaa merkittävästi IFRS standardien kanssa, voi toteutus olla vaativampi samalla kun liitetietojen merkitys korostuu. Aikataulua tehdessä on tärkeä muistaa myös, että yhtiön vertailuvuoden luvut tuloslaskelman ja taseen osalta tulee myös oikaista IFRS-konversiossa. Aineiston kerääminen etenkin aikaisemmalta vuodelta voi osoittautua hankalammaksi, jos yhtiöllä on ollut paljon muutoksia esimerkiksi henkilöstössä, järjestelmissä tai liiketoiminnassa yleisesti.

Huolellisuus IFRS-konversiossa on avainasemassa

Kun aikataulu on päätetty ja yhtiöllä on sisäisesti muodostettu käsitys nykytilanteesta, tulee yhtiön allokoida IFRS-konversioon riittävästi resursseja. Monesti yhtiöt nojaavat IFRS-konversioissa ulkoiseen neuvonantajaan, joka on hyvä kiinnittää projektin alkuvaiheessa.  Lisäksi on hyvä käydä jatkuvaa dialogia yhtiön tilintarkastajan kanssa, etenkin jos IFRS-tilinpäätökseen vastaisuudessa tehdään vuosittainen tilintarkastus. Tilintarkastaja pystyy tuomaan oman näkemyksen ja edistämään projektin läpiviemistä tarkoituksenmukaisesti.  

Huolimattomasti valmisteltu ja kiireellä tehty IFRS-konversio tuo harvemmin toivottua lopputulosta ja voi koitua yhtiölle kalliiksi. Ilman riittävää valmistelua vaativammat raportointivaatimukset saattavat tulla yllätyksenä monelle. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että onnistuneen konversion jälkeen yhtiö voi joutua järjestelemään kirjanpidon prosesseja eri tavalla, esimerkiksi lisäämällä uusia työvaiheita talousraportoinnissa, jotta IFRS:n mukainen raportointi toimii moitteetta jatkossakin.

Mitä eroa on IFRS:llä ja FAS:lla?

Kirjanpidossa tehtävien IFRS-oikaisujen tunnistaminen ja kirjausten laatiminen FAS:in mukaisesta käsittelystä IFRS:ään on yksi osa IFRS-konversioita.  IFRS:n lähtökohta on yleensä käypään arvoon arvostaminen, kun taas FAS:ssa hankintameno. Monet kirjanpidossa FAS:in mukaan käsiteltävät erät saattavat olla jo hyvin linjassa IFRS-käsittelyn kanssa, jolloin merkittäviä oikaisuja ei välttämättä synny. Tyypillisiä eroavaisuuksia ovat mm. IFRS 16 mukainen vuokrasopimusten merkitseminen taseeseen tai myynnin tulouttaminen IFRS 15 mukaan tai liikearvon arvonalentumistestaus IAS 36 mukaan.

IFRS-konversio käytännössä – mitä pitää huomioida?

Vaikka IFRS-oikaisuja ei kirjanpitoon määrällisesti tulisi montaa, aiheuttavat suuremmat liitetietojen vaatimukset verrattuna FAS-tilinpäätökseen enemmän työtä. IFRS-tilinpäätöksen laatimiseen kaikkine liitetietoineen on hyvä varata ylimääräistä aikaa. 

IFRS:n mukaisessa tilinpäätöksessä liitetietojen vaatimukset kasvavat verrattuna FAS-tilinpäätökseen, vaikka IFRS-oikaisuja ei kirjanpitoon määrällisesti tulisi montaa. IFRS-tilinpäätöksessä standardeja tulisi noudattaa yksityiskohtaisesti, pelkkä kirjanpidollinen käsittely ei ole riittävä. Hyvänä esimerkkinä on rahoitusinstrumentit, joita varten löytyy oma standardi (IFRS 7) pelkkiin liitetietoihin, kun taas kirjanpidon käsittelystä ja esittämisestä on erilliset standardit (IFRS 9 ja IAS 32). IFRS-tilinpäätöksen laatimiseen kaikkine liitetietoineen on siis hyvä varata ylimääräistä aikaa.

Perusteellinen dokumentaatio (memo) standardikohtaisesta analyysistä on hyvä tehdä konversioprojektin aikana. Tällöin konversion lopputulemana olisivat IFRS-tilinpäätös sisältäen vertailuvuodet ja liitetiedot, IFRS-oikaisut, joista ilmenee kirjanpidolliset oikaisut FAS-luvuista sekä dokumentaatio tehdystä analyysistä.