Sivuliikkeen verotus – Mitä ottaa huomioon?

Sivuliikkeiden verotuksen osalta on keskeistä ymmärtää, miten verotusoikeus jakautuu pääliikkeen sijaintivaltion ja sivuliikkeen sijaintivaltion välillä. Tähän kytkeytyvät yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus, verosopimukset sekä kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Lisäksi on hyvä olla tietoinen siitä, miten sivuliike huomioidaan veroilmoitusta laadittaessa. Alla on esitetty päähuomioita ulkomaisen yhtiön Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen sekä suomalaisen yhtiön ulkomailla sijaitsevan sivuliikkeen verotuksen osalta.

Ulkomaisen yhtiön sivuliike Suomessa

Ulkomainen yhtiö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Tällä tarkoitetaan sitä, että ulkomainen yhtiö maksaa Suomeen veroa lähtökohtaisesti vain sen Suomesta saamasta tulosta. Suomessa sijaitseva ulkomaisen yhtiön sivuliike muodostaa ulkomaiselle yhtiölle kiinteän toimipaikan Suomeen. Kun ulkomaisella yhtiöllä on kiinteä toimipaikka Suomessa, ulkomainen yhtiö on velvollinen maksamaan veroa Suomeen kaikesta kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulosta silloinkin, kun tulo kertyy toisesta valtiosta. Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuloa verotetaan yleensä myös ulkomaisen yhtiön asuinvaltiossa, jossa kaksinkertainen verotus yleensä poistetaan paikallisen verolainsäädännön sekä verosopimustilanteessa verosopimuksen osoittamalla tavalla.

Sivuliikkeelle kuten muillekin kiinteille toimipaikoille kuuluva tulo määritellään markkinaehtoperiaatetta noudattaen, eli tuotot ja kulut kohdistetaan siten kuin sivuliike olisi itsenäinen ja erillinen yritys. Verohallinnon ohjeessa ”Yleistä tulon kohdistamisesta kiinteälle toimipaikalle” (Diaarinumero A72/200/2018) on kuvattu tarkemmin tulon kohdistamisessa noudatettavia periaatteita ja menetelmiä, joihin suosittelemme perehtymään. Sivuliikkeen verotettava tulo lasketaan sille kohdistettujen tuottojen ja kulujen perusteella lain elinkeinotulon verottamisesta mukaisesti samalla tavalla kuin kotimaisten yhtiöiden verotettava tulo. Sivuliikkeelle verotuksessa vahvistettu tappio voidaan vähentää sivuliikkeen voitoista seuraavan kymmenen verovuoden aikana samoin edellytyksin kuin kotimaisilla yhtiöillä.

Sivuliikkeen on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Sivuliikkeet käyttävät veroilmoituksen päälomakkeena ulkomaisille yhteisöille ja niiden sivuliikkeille tarkoitettua lomaketta 6U. Kyseinen lomake noudattaa pääsääntöisesti samaa kaavaa kuin kotimaisten yhteisöjen käyttämä 6B-lomake, mutta siinä osa kohdista eritellään tarkemmin. Esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen myynti ilmoitetaan eri kohdissa sen mukaan, onko myynti tapahtunut pääliikkeelle, konserniyrityksille vai ulkopuolisille tahoille. Lisäksi 6U-lomakkeella kysytään pääliikkeen tietoja tilikaudelta. Sivuliikkeen on liitettävä veroilmoitukseen verovuoden tuloslaskelma ja tase, sillä verotettavan tulon laskeminen perustuu niihin. Taseeseen merkittävät varallisuustiedot on ilmoitettava, jos kiinteään toimipaikkaan kuuluu varoja tai velkoja.

Suomalaisen yhtiön sivuliike ulkomailla

Kotimaiset yhtiöt ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia, eli ne maksavat veroa Suomeen myös ulkomailla sijaitsevan sivuliikkeensä tulosta. Ulkomailla sijaitsevaa suomalaisen yhtiön sivuliikettä verotetaan yleensä myös sen sijaintivaltiossa, joten esiin nousee kysymys kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta. Kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa joko Suomen sisäisen lainsäädännön tai Suomen ja sivuliikkeen sijaintivaltion välisen verosopimuksen perusteella. Kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen on kaksi vaihtoehtoista menetelmää, jotka ovat hyvitysmenetelmä ja vapautusmenetelmä.

Hyvitysmenetelmä tarkoittaa sitä, että toisessa valtiossa maksettu vero vähennetään Suomessa samasta tulosta suoritettavasta verosta. Hyvitysmenetelmässä:

• hyvityksen enimmäismäärä lasketaan tulolähteittäin
• hyvitys ei voi olla suurempi kuin Suomessa vastaavasta tulosta maksettava vero
• hyvitys ei myöskään voi olla suurempi kuin saman tulolähteen tulosta Suomeen kyseisenä verovuonna maksettava vero
• hyvittämättä jäänyt määrä voidaan yhtiön vaatimuksesta vähentää samaan tulolähteeseen kuuluvien tulojen veroista viiden seuraavan verovuoden aikana
• Suomi hyvittää vain verosopimuksen mukaisesti perityn veron, jolloin liikaa peritty vero on haettava takaisin lähdevaltion veroviranomaisilta

Vapautusmenetelmässä yleisimmin verovelvollisen asuinvaltio luopuu verotusoikeudestaan tiettyyn tuloon. Tällöin kyseisen tulon osalta vero jätetään verovelvollisen asuinvaltiossa määräämättä. Suomen sisäisen lainsäädännön mukaan kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa noudatetaan hyvitysmenetelmää. Hyvitysmenetelmää noudatetaan myös pääsääntöisesti Suomen solmimissa verosopimuksissa.

Ulkomailla sijaitsevan sivuliikkeen tulot ja menot sisältyvät suomalaisen pääliikkeen kirjanpitoon ja sitä kautta ne ovat mukana myös pääliikkeen veroilmoituksella muiden tulojen ja menojen kanssa. Suomalainen yhtiö, jolla on sivuliike toisessa valtiossa, ottaa sivuliikkeen huomioon veroilmoituksellaan täyttämällä tavanomaisten veroilmoituslomakkeiden lisäksi liitelomakkeet:

• 75 Laskelma ulkomailla sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuloksesta ja
• 70 Vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi

Lomakkeella 75 ilmoitetaan ulkomailla sijaitsevan sivuliikkeen tulos ja tulon laskentamenetelmä. Lomakkeella 70 yhtiö voi taaskin vaatia ulkomaille maksettujen verojen hyvittämistä Suomessa maksettavasta verosta, mikäli sivuliike on maksanut sijaintivaltioonsa veroja kyseisenä verovuonna tai aikaisempina vuosina, eikä veroa ole silloin voitu hyvityksen enimmäismäärän puitteissa hyvittää. Jos sivuliikkeen sijaintivaltion ja Suomen välillä sovelletaan verosopimuksen perusteella hyvitysmenetelmän sijaan vapautusmenetelmää, sivuliikkeen tulot ilmoitetaan veroilmoituslomakkeen 6B kohdassa ”Tuloslaskelman muut verottomat tuotot” ja sivuliikkeen menot kohdassa ”Muut vähennyskelvottomat kulut”. On hyvä muistaa, ettei yhtiö saa vähentää toiseen valtioon maksamiaan tuloveroja menoina kumpaakaan kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa käytettävää menetelmää sovellettaessa.

Sivuliikkeet Verohallinon mielenkiinnon kohteena

Kokemuksemme perusteella Verohallinto on viime vuosina osoittanut erityistä mielenkiintoa sitä kohtaan, onko tulon kohdistaminen sivuliikkeelle tehty Verohallinnon ohjeessa kuvattuja periaatteita ja menetelmiä noudattaen. Verohallinnon mielenkiinnon kohteena ovat olleet erityisesti tappiolliset sivuliikkeet. Suosittelemme siis kiinnittämään huomiota tulon kohdistamista koskeviin vaatimuksiin sekä asianmukaiseen dokumentointiin.

Lue myös: Suuntana kansainvälistyminen - vältä sudenkuopat