Viron veromalli ja Suomesta Viroon muuttamiseen liittyviä verokysymyksiä

Viron veromalli Suomeen?

Suomen hallitus päätti huhtikuussa 2021 puoliväliriihessäään aloittaa selvitystyön Viron veromallin tyyppisestä kahden yhteisöverokannan mukaisesta veromallista. Selvitystyön kohteena on puoliväliriihen linjauksen 29.4.2021 mukaisesti yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutos, jossa yhteisöverokannat eriytettäisiin yhtiöön jätetyn voiton ja yhtiöstä ulosmaksetun voiton osalta vuoden 2022 toukokuun loppuun mennessä. Muutoksen tavoitteena on parantaa investointien ja kotimaisen omistamisen kannustimia.

Kehysriihipäätöksen mukaan selvitystyö ei johtaisi puhtaaseen Viron veromalliin Suomessa. Viron veromallin katsotaan tukevan kasvuhaluisia pieniä- ja keskisuuria yrityksiä, sillä Viron mallissa yhtiöön jätettyihin voittovaroihin ei kohdistu verotusta ja tuloveroa maksetaan vasta sitten, kun varoja nostetaan yhtiöstä. Viron malli mahdollistaa investoinnit verottamattomista tuloista.

Perinteisessä yhteisöveromallissa, johon Suomenkin nykyinen veromalli kuuluu, yhtiön voittoon kohdistuu 20 %:n yhteisövero ja osinko verotetaan erikseen osakkaan tulona.

Virolaisen yhtiön hyödyntäminen liiketoiminnassa

Suomessa vuodesta 2021 voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa ulkomaisen yhtiön yleisen verovelvollisuuden Suomessa tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Viron verojärjestelmän etujen piiriin ei ole päässyt aikaisemminkaan pelkästään perustamalla virolainen osakeyhtiö harjoittamaan liiketoimintaa Suomessa. Jo ennen vuotta 2021 Suomen verotuksessa on voitu tulkita, että ulkomaiselle yhtiölle on muodostunut Suomeen verotuksessa kiinteä toimipaikka Suomen toimintojen tai yhteyksien perusteella. Kiinteän toimipaikan perusteella Suomelle muodostuu oikeus verottaa ulkomaisen yhtiön tulosta Suomen toimintojen osalta Suomen verokannalla jo tuloksen muodostumisvuonna.

Vuoden 2021 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen Suomessa yleisesti verovelvollisena voidaan pitää myös ulkomaalaista yhtiötä, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Tosiasiallinen johtopaikka tarkoittaa paikkaa, jossa yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään.

Ulkomaisen yhteisön yleinen verovelvollisuus Suomessa johtopaikan perustella tarkoittaa siis sitä, että Suomella on oikeus verottaa kaikkia yhtiön tuloja riippumatta siitä, missä maassa ne ovat syntyneet. Käytännössä tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi silloin, jos suomalainen henkilö on perustanut osakeyhtiön Viroon, ja toimii sen ainoana osakkeenomistajana ja hallituksen jäsenenä. Mikäli henkilö kuitenkin asuu Suomessa ja tekee yhtiöön liittyvät päätökset tosiasiallisesti Suomesta käsin, voidaan yhtiölle katsoa muodostuvan omistajan kautta yleinen verovelvollisuus Suomeen.

Suomen kannalta operoimiseen yrittäjävetoisen virolaisen yhtiön kautta voi liittyä verotuksellisia kysymyksiä mm. seuraavissa tilanteissa: omistaja asuu Suomessa, yrityksen asiakkaat ovat pääosin Suomessa tai yrityksen toimitilat ja resurssit sijaitsevat Suomessa.

Yrittäjän verovelvollisuus Suomessa ja Virossa

Myöskään yrittäjän henkilökohtainen muutto Suomesta Viroon ei automaattisesti katkaise Suomen verovelvollisuutta poismuuttovuoteen. Tämä johtuu Suomen verolainsäädännön nk. kolmen vuoden säännöstä, jonka mukaan Suomen kansalainen usein säilyy Suomessa yleisesti verovelvollisena henkilönä muuttovuoden ja sitä seuraavan kolmen seuraavan vuoden ajan. Yleisen verovelvollisuuden katkeaminen muuttovuoteen edellyttäisi, että verolainsäädännössä tarkoitetut nk. olennaiset siteet Suomeen olisivat katkenneet. Olennaisia siteitä ovat mm. Suomessa sijaitseva asunto, perhe, Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen tai muut taloudelliset ja sosiaaliset siteet. Usein mm. Viron läheiseen sijaintiin liittyen olennaisten siteiden ei katsota katkeavan Viroon muuton yhteydessä.

Suomen ja Viron välinen verosopimus mahdollistaa Suomen verotusoikeuden Virossa asuviin kansalaisiinsa kolmen vuoden ajan. Käytännössä kolmen vuoden aikana Suomen verotuksen piiriin kuuluvat kaikki Virossa asuvan henkilön osinkotulot, vaikka ne olisi saatu virolaisilta yhtiöiltä. Lisäksi mm.  esimerkiksi luovutusvoitot niin suomalaisista kuin ulkomaalaista arvopapereista tai kiinteistöistä kuuluvat edelleen Suomen verotuksen piiriin.

Erityisesti osinkotulojen osalta Suomen verotus on Viron verotusta ankarampaa, joten Suomen verosta aiheutuu usein ylimääräistä kokonaisverorasitusta.

Kolmen vuoden sääntö johtaa usein veroilmoituksen antamisvelvollisuuteen sekä Suomessa että Virossa paikallisten säännösten mukaisesti. Sama tulo joudutaan usein ilmoittamaan verotettavaksi molemmissa valtioissa. Tästä seuraa kaksinkertaista verotusta, jota tulee erikseen vaatia poistettavaksi verosopimuksen mukaisesti usein siten, että Virossa suoritetusta verosta saa alennuksen Suomen verotuksessa.

Usein verovelvollisuus kahdessa valtiossa tulee yrittäjälle yllätyksenä. Laiminlyönnit ilmoitusten antamisessa voivat johtaa yllättäviin veroseuraamuksiin ja mahdollisiin rangaistusseuraamuksiin erityisesti, jos asiat tulevat esille viranomaisten valvontatoimien yhteydessä. Viroon muuton yhteydessä on olennaista selvittää veroseuraamukset etukäteen ja organisoida toiminta tapahtuvaksi tarkoituksenmukaisessa toimintamuodossa ja huolehtia asianmukaisten ilmoitusten antamisesta molemmissa valtioissa.

Haluatko viimeisimmät uutiset suoraan sähköpostiisi?
Tilaa tästä uutiskirjeemme